Äitienpäivän historia alkaa pienestä pohjalaisesta pitäjästä. Ensimmäinen äitienpäiväjuhla pidettiin Alavieskan kirkonkylän kansakoululla heinäkuussa 1918 — vain pari kuukautta sisällissodan päättymisen jälkeen. Idean toi Suomeen kansakoulunopettaja Vilho Reima, joka oli tutustunut juhlan perinteeseen Yhdysvalloissa. Sieltä juhlinta levisi muutamassa vuodessa koko maahan, ja tänä päivänä äitienpäivä on yksi rakkaimmista perhejuhlista suomalaisessa kalenterissa. Tässä artikkelissa käymme läpi äitienpäivän historian, perinteet ja sen, miten juhla tehdään erityiseksi vuonna 2026.
Mistä äitienpäivän vietto sai alkunsa Suomessa?
Äitienpäivän vietto sai alkunsa kansakoulunopettaja Vilho Reiman aloitteesta. Reima oli tutustunut juhlaan Yhdysvaltain-matkallaan vuonna 1910 ja alkoi edistää aatetta kotimaassa Kotikasvatusyhdistyksen Koti-lehdessä. Vuonna 1918 hän painatti laajaan jakeluun tarkoitetun vetoomuksen, joka tavoitti lopulta Alavieskan.
Reiman vetoomus kantoi sisällään myös sovinnon sanoman. Hän halusi kutsua kaikkien sisällissodassa kaatuneiden äidit juhlan kunniavieraiksi, sillä hänen mukaansa ”vihollisenkin äidillä on äidin sydän.” Tämä oli rohkea avaus vain pari kuukautta sodan päättymisen jälkeen.
Ensimmäinen äitienpäiväjuhla pidettiin 7. heinäkuuta 1918 Alavieskan kirkonkylän kansakoululla. Ohjelmaan kuului puheita, hengellisiä lauluja ja lasten esityksiä. Teetä tarjoiltiin, mutta vieraita pyydettiin ottamaan omat sokerit mukaan. Yle:n mukaan selkeää selitystä sille, miksi juuri Alavieska tarttui Reiman kehotukseen, ei ole — tutkijat arvelevat taustalla olevan monen sattuman summa.
Jo seuraavana vuonna äitienpäivää juhlittiin laajemmin, pian sadoissa tilaisuuksissa ympäri maan. Kotikasvatusyhdistyksen rinnalle liittyivät muun muassa Martat, nuoriso- ja raittiusseurat sekä Valkonauhaliitto.
Milloin äitienpäivä on ja miksi juuri toukokuussa?
Suomessa äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Vuonna 2026 se osuu 10. toukokuuta. Päivämäärä ei ole kiinteä vaan vaihtelee vuosittain, mutta se pysyy aina toukokuun alkupuoliskolla — kevään kukoistuksen aikaan.
Alun perin juhla pidettiin heinäkuussa, sitten syyskuussa. Vuodesta 1920 lähtien siirryttiin toukokuuhun, jolloin valkovuokot kukkivat ja luonto on parhaimmillaan. Vuonna 1927 opettajat esittivät päivän siirtämistä toukokuun kolmannelta toiselle sunnuntaille, jottei se osuisi liian lähelle koulujen kevätjuhlaa. Tuolloin äitienpäiväjuhlia vietettiin jo arviolta lähes neljä tuhatta ympäri Suomen.
Almanakkaan äitienpäivä merkittiin virallisesti vuodesta 1950 alkaen. Toukokuu on juhlapäivälle luonteva ajankohta: keväinen valo, heräävä luonto ja valkovuokot ovat kaikki osa sitä tunnelmaa, joka äitienpäivään kuuluu.
Miten äitienpäivää on perinteisesti juhlittu Suomessa?
Suomalaiseen äitienpäivään kuuluvat aamiainen äidille vuoteeseen, itse askarrellut kortit, kukat ja yhteinen lounas tai brunssi perheen kesken. Etelä-Suomessa perinteisiin kuuluu erityisesti valkovuokkokimppu. Myös isoäitejä muistetaan usein samana päivänä.
Juhlan luonne on muuttunut vuosikymmenien myötä. Alkuaikoina äitienpäivä oli isänmaalliskristillinen juhla, jossa kouluilla laulettiin hengellisiä lauluja ja pidettiin kohottavia puheita. Painettujen korttien lähettäminen vakiintui 1920-luvulla ja kukkien tuominen seuraavalla vuosikymmenellä.
Äitienpäivällä on myös historiallinen painoarvo, joka ylittää perhejuhlan rajat. Jatkosodan aikana 10. toukokuuta 1942 sotamarsalkka Mannerheim myönsi ylipäällikön päiväkäskyllään kaikille Suomen äideille yhteisesti 4. luokan Vapaudenristin kunniamerkin. Tämän päiväkäskyn painettu kopio on edelleen kehystettynä monien suomalaisten kirkkojen seinillä.
Tasavallan presidentti palkitsee äitienpäivänä ansioituneita äitejä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. Tunnustus on myönnetty vuodesta 1946 alkaen, ja sen voi saada biologinen äiti, adoptioäiti tai sijaisäiti.
Miksi äitienpäivä on virallinen liputuspäivä Suomessa?
Äitienpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1947, kun juhlan kansallinen merkitys oli jo vakiintunut. Lippu nostetaan salkoon kello kahdeksan aamulla ja lasketaan auringonlaskun aikaan, viimeistään kello 21. Äitienpäivä ei ole virallinen pyhäpäivä, mutta liputuspäivänä se saa erityisen julkisen tunnustuksen.
Elävän perinnön wikisivuston mukaan liputuspäiväasema seurasi päivän kasvavaa kansallista merkitystä ja valtakunnallisten juhlatapahtumien vakiintumista. Äitienpäivä sai liputuspäivän aseman jo vuosikymmeniä ennen isänpäivää — isänpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vasta vuonna 2019.
Valtakunnallista äitienpäiväjuhlaa on järjestetty 1940-luvulta lähtien. Alun perin sen järjesti Väestöliitto, nykyisin Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Juhla korostaa äitiyden yhteiskunnallista arvostusta, joka on ollut äitienpäivän ytimessä jo Vilho Reiman alkuperäisestä vetoomuksesta lähtien.
Miten äitienpäivän vietto eroaa eri maissa?
Äitienpäivää vietetään yli 150 maassa, mutta ajankohta ja perinteet vaihtelevat merkittävästi. Yleisin ajankohta on toukokuun toinen sunnuntai, jota noudatetaan Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Saksassa. Silti lähimpienkin naapurimaiden tavat poikkeavat toisistaan.
Pohjoismaiset erot
Ruotsissa äitienpäivä on toukokuun viimeinen sunnuntai. Päivän Ruotsiin tuonut kirjailija Cecilia Bååth-Holmberg halusi kesäkukkien olevan jo kukassa juhlapäivänä, joten ajankohtaa siirrettiin kuukauden loppuun. Norjassa äitienpäivää vietetään helmikuun toisena sunnuntaina, koska toukokuulle osuu jo monia muita juhlapäiviä.
Erilaiset perinteet maailmalla
Englannissa äitienpäivä tunnetaan nimellä Mothering Sunday ja se vietetään paastonajan neljäntenä sunnuntaina, yleensä maaliskuussa. Tausta on uskonnollinen: uskovien oli tapana palata kastekirkkoihinsa ja sitä kautta lapsuudenkotiin. Thaimaassa äitienpäivä osuu elokuun puoliväliin, ja sen perinteisiin kuuluu, että lapsi polvistuu äidin jalkojen juureen ja antaa jasmiinin kukkia. Monissa Itä-Euroopan maissa äitejä puolestaan juhlitaan kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta.
Euroopassa ensimmäinen äitienpäivä vietettiin Belgiassa vuonna 1913. Modernin juhlan perustajana pidetään yhdysvaltalaista Anna Jarvisia, jonka aloitteesta presidentti Woodrow Wilson julisti toukokuun toisen sunnuntain äitienpäiväksi Yhdysvalloissa vuonna 1914.
Miten äitienpäivästä tehdään erityinen perhejuhla?
Äitienpäivästä tehdään erityinen pienillä, harkituilla eleillä: aamiainen vuoteeseen, itse tehty kortti, tuore kukkakimppu ja yhteinen hetki perheen kesken. Parhaimmillaan juhla ei vaadi suurta vaivannäköä — riittää läsnäolo ja huomio äidille tärkeiltä ihmisiltä.
Yhteinen lounas tai brunssi on noussut keskeiseksi äitienpäivän perinteeksi. Brunssin voi rakentaa kevyesti: tuoreita leivonnaisia, kausihedelmiä, juustoja ja jotain lämmintä. Kakkukahvit kruunaavat päivän luontevasti, ja lapset voivat olla mukana kattauksessa ja korttien askartelussa jo viikkoa aiemmin. Myös isoäitejä muistetaan usein samana päivänä — jolloin juhla laajenee luontevasti koko perheen yhteiseksi hetkeksi.
Äitienpäivä on myös muistojuhla. Monissa perheissä päivänä viedään kukat edesmenneiden äitien haudoille, ja juhla kantaa samaan aikaan sekä iloa että hiljaisempaa muistamista.
Äitienpäivänä kenenkään ei tarvitse seistä lieden ääressä
Äitienpäivän tarkoitus on, että äiti saa levätä ja nauttia. Me Theronilla huolehdimme siitä, että brunssi tai lounas on kunnossa — sinä voit olla läsnä. Toimitamme äitienpäivätarjoilun kotiin tai katamme sen valitsemaasi juhlatilaan, jotta koko perhe pääsee nauttimaan yhdessä ilman keittiöstressiä.
Suunnittelemme jokaisen tilaisuuden alusta alkaen yhdessä teidän kanssanne. Oli kyseessä sitten pienen perheen intiimi brunssi tai isompi sukukokoontuminen, räätälöimme menun ja tarjoilun juuri teidän toiveidenne mukaan — skandinaavinen keittiö modernilla twistillä.
- Yksityistilaisuuksien catering kotiin tai valitsemaasi paikkaan
- Juhlatilat äitienpäivälounasta varten maalla, merellä tai äärellä
- Menuvalikoima sesongin parhaista kotimaisista raaka-aineista
Otetaan yhteyttä ja suunnitellaan äitienpäivänne yhdessä. Tavoitat myyntipalvelumme arkisin: myynti@therongroup.fi tai +358 20 787 9720.
Lähteet:
- Yliopiston almanakkatoimisto: Äitienpäivä on perheiden juhla — almanakka.helsinki.fi
- Elävän perinnön wikiluettelo: Äitienpäivän vietto — wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi
- Yle: Äitienpäivää ajettiin Suomeen 100 vuotta sitten — yle.fi
