Muistan, kuinka kerran Suomessa vierailulla ollut sveitsiläinen diplomaatti kyseli minulta, miksi suomalaisilla on niin pitkä kesäloma? Seisoimme laivan kannella, hän kuohuviinilasi kädessään ja minä valikoima cocktailpaloja tarjottimella. Katsoimme molemmat Helsingin saaristoa mereltä päin ja totesin: ”Ehkä syy on se, että voisimme nauttia luonnosta mahdollisimman paljon sen ollessa parhaimmillaan!”
Suomen kevät ja kesä ovat kauniita ja valoisia ja tuovat siten tasapainoa pitkälle ja pimeälle talvelle. Monet hakeutuvat luonnon helmaan niin usein kuin mahdollista – oli kyseessä sitten pitkä viikonloppu mökillä, pieni reissu järvelle, illanistujaiset meren äärellä tai marjapoimintaa metsissä.
Vaikka tuntuukin siltä, että Helsinkiin rakennetaan koko ajan uutta ja tiheämmin, löytyy edelleen pieniä luonnon hallitsemia keitaita, joihin ei kajota. Yksi näistä on Kallalahdenniemi Helsingin Vuosaaressa. Niemi kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 -suojeltuihin alueisiin ja suojelun tavoitteena on tukea luonnon monipuolisuutta. Siellä metsän keskellä, meren äärellä, sijaitsee Villa Andania.
Sain tutustua Villa Andaniaan pari vuotta sitten, mutta olin jo vuosia aiemmin kuullut puhetta paikasta. ”Siellä on ihana tarjoilla juhlissa. Siellä on aina parhaat juhlat!” Näin ylisti yksi alan ammattilainen, monessa juhlapaikassa työskennellyt tarjoilijakollegani.
Juhlapaikkana Andania sopii juhlaan kuin juhlaan, oli sitten kyseessä häät, syntymäpäiväjuhlat, ristiäiset, rapujuhlat, yrityksen kokous- tai virkistyspäivät. Oli tilaisuus mikä tahansa, juhliminen luonnon helmassa ja meren ympäröimänä tuo oman pienen lisäsäväyksensä, joka tyydyttää rakkauttamme kauniiseen kotimaiseen luontoon.
Viime vuonna ollessani vuosilomalla, päätin käydä tutustumassa Villaan. ”Hei, sinunhan piti olla lomalla!” Työkaverini tokaisi, kun kuuli että olin lomapäivänä vetänyt puutarhahanskat käsiini ja lähtenyt talkoohengessä mukaan pihatöihin. Kun kevät tänä vuonna vihdoin saapui takatalven jälkeen, olivat kylmät ilmat tehneet tuhojaan kukkapenkeissä. Sillä välin, kun istuttelin uutta ruukkuihin, talkooväki laittoi hiiltä ja tulta grilliin. Kuten luonnon helmoihin hakeutuminen, ruuan kypsyttäminen tulella taitaa olla jäänne muinaisista ajoista.
Grillin ääressä seisseet kolme miestä kommentoivat grillaamista – onhan kyseessä taitolaji. ”Kuka meistä on vanhin?” Joku kysyi, sillä heidän porukassaan oli sääntönä se, että seurueen vanhin toimisi grillimestarina.
Toinen kyseli, mikä tuo uunista ja lankuista koostuva hökötys on. ”Pasu, eli paasi.” Veneitä valmistaessa tarvittiin taivutettuja lankkuja. Lankut saatiin taivutettua toivottuun muotoon höyrypehmennyksellä, samantyylistä kuumaa vesihöyryä johtavaa uunia käyttäen. Villa Andaniassa, vesihöyryä johtavaa uunia käyttäen, valmistetaan paikan päällä pasulohta.
Minun piti itse kysyä alan ammattilaisilta, mikä oli sen päivän grillimestarin salainen ainesosa, jolla hän takaisi parhaat grilliherkut. Apupöydällä ei kuitenkaan ollut muuta kuin suolaa, pippuria ja maustesekoitus myllyssä. Mitä ihmettä? ”Liha jää maukkaaksi ja säilyttää oman, sille ominaisen maun, kun sen grillaa omassa rasvassaan ja antaa rasvan sulaa lihaan,” grillimestarimme tokaisi. ”Ja jos se on kaunis, se ei ole valmis.”
Ei mennyt kauaa ennen kuin kutsu syömään kantautui pienen talkooporukan korviin. Kauneus on katsojan silmissä – vaikka liha ei voittaisi kauneuskilpailuissa, tarjoilujen kokonaisuus lautaselle kerättynä sai jo ensisilmäyksellä veden kiellelle. Grilliruoka meni laatuvalvonnastamme läpi ja totesimme että grillikausi Villa Andaniassa oli alkanut.
Svensk sammanfattning:
Den finska våren och sommaren är vacker och ljus och flera söker sig till naturen så ofta som möjligt. Det känns som om Helsingfors blir mer och mer tätbebyggt, men här och där hittar man än en bit av orörd natur. T.ex. Kallvik i Nordsjö som skyddas av Natura 2000 projektet. Där hittar ni Villa Andania, en perfekt anläggning för fester av olika slag: Bröllop, mötesdagar, dop, födelsedagar, kräftskivor osv. I år startade vi Villans grillsäsong i samband med talko. Ett grilltips bland andra var att om maten på grillen är vacker, så är den inte färdig. Men maten behövde inte vara vacker för att få munnen att vattna!
