Oi että meillä oli juhlat viime viikonloppuna Bistro Badenbadenissa. Mikään ei ehkä ole niin loistava aika kuin syksyn pimenevät illat juhlia meren pauhutessa ja liekkien lepattaessa rantamaisemissa.

Tällä kertaa juhlat olivat aivan fantastiset syntymäpäivät. Juhlakansa oli kaunista, komeaa, iloista ja lahjakasta. Toinen toistaan upeampia lauluesityksiä, kyynelkanavat ruuhkauttavia puheita ja kansainvälistä kommunikaatioita niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.

Juhlia oli niin ilo tarkkailla tiskin takaa, sillä tunnelma oli lämpimyydessään suorastaan kuumottavan ihana. Väkeä oli paikalla ja jos joku on epäili, mahtuuko Badeniin istumaan niin valtava joukko: Todistimme, että mainiosti mahtuu. Mahtui vielä buffa kabinetin puolella, bändille tila viuhkassa olevien pöytien eteen ja vielä discoamaan päästiin näyttävin moovein  illan viimeisinä tunteina – joten kaikki järjestyy. Se on asennekysymys.

 

Ilta oli siinäkin mielessä meillä theronilaisille jännittävä, sillä se oli Theronin Vegaani menun lanseeraus tilaus suurelle yleisölle. Ja ai että se maistui.  Illan aikana kuultua:

”Mitä oliko tämä kasvista?”

”Herranjestas, onko tämä todellista?”

”Mutta entä tämä ihana kana?”

”Jos kasviruoka olisi aina tällaista, jengi joutuisi pian tilaamaan erityisruokavaliona harvinaiseksi käyvää lihaa.”

”Tämä räjäytti tajunnan. En uskaltaisi koskaan tilata vegeruokaa, koska kuvittelisin sen olevan jotain sinne päin ja vähän mautonta.”

”Jokaisen jauhelihan suurkuluttajan pitäisi maistaa tätä.”

”Jos jokainen saisi kokea nämä maut, olisi meillä käännynnäisiä pian valtavat määrät.”

”Parempaa kuin seksi.”

 

Menu on meidän vegaanitaikurin Eini Virkin käsialaa. Joka muuten ei joutanut jäämään ottamaan vastaan yleisön vuolaita kiitoksia ja ylistyksiä ruuasta, sillä hän joutui lähtemään ajoissa pakkaamaan rinkkansa – sillä aamulla lähti kone Balille.

”Mä lupaan tuoda tuliaiseksi lisää ideoista, visioita ja makuja kaikkien kasvisten iloksi”, huiskuttaa Eini ovelta. Ihan ensimmäistä kertaa ei tämän superpakkauksen tie vienyt noille leveysasteille – ja sen kyllä maistaa. Einin silmissä syttyy aina, kun hän pääsee puhumaan ruuasta, mielestä, väreistä, hyvinvoinnista ja nautinnosta kokonaisuutena.