Kerrassaan iloisin mielin astelin aivan oikeaan karonkkaan, tohtorinväitöstilaisuuteen. Väittelyn jälkeen pukeudutaan upeasti ja puheet, ruoka sekä juoma ovat juhlavasti merkittävässä roolissa. Karonkkahan on akateeminen perinne. Se on kiitostilaisuus vastaväittäjälle, kustokselle sekä muille henkilöille, jotka ovat olleet mukana vaikuttamassa ja auttamassa väitöskirjan syntymiseen. Juhlaan saavutaan frakeissa, pitkissä puvuissa ja tohtorinhatussa.
Perinteet karonkkaan liittyvillä juhlallisuuksilla on pitkät, ja ne vaihtelevat eri tieteenhaarojen ja yliopistojen mukaan. Asiantuntijan mukaan näihin juhlallisuuksiin on tullut mukaan rentoutta ja hivenen etiketistäkin on tingitty. Esimerkiksi ennen tarjottiin jälkiruokana leivos, mutta nykyisin mahtuu mukaan myös muita herkkuja.
Ja mitä herkkuja? Karonkassa tarjottiin alkupalaksi Toast Skagen siianmädillä, pääruuaksi Chateaubriand ja jälkiruokasi nautittiin suomalaisia juustoja ja Tyrni-pannacottaa. Illallinen tarjottiin henkevälle ydinjoukolle juhlavassa pitkässä pöydässä, jossa myös istumajärjestyksellä oli mietitty merkitys.
Illan mittaan juhlimaan saapuivat myös lukuisat ystävät ja sukulaiset. Tämä juhlijoiden joukko nautti antimista taattuun Theronin tapaan seisovasta pöydästä. Musiikki somisti juhlaan aistikkaan jazzahtavaan tahtiin. Ties vaikka tässäkin juhlassa pikkutunneilla on tanssi yltänyt letkajenkkaksi saakka? ’Hännystakki kulkue’ letkajenkan tahtiin on piirtynyt muistikuviini ikimuistoisesti veljeni karonkasta. Ei ehkä niin protokollan mukaisena, mutta erityisenä ja ainutkertaisena kokemuksena. Sellaisena, jonka vain tapahtuma voi aikaansaada. Iloisesti, juhlavasti ja aidosti kohdaten.
PS Karonkka voi olla myös juhlatilaisuus ensi-illan jälkeen tai festareilla sitä käytetään usein kiitosjuhlana vapaaehtoisille tapahtuman päätyttyä. Tuolloin puitteet ja myös tarjoilut ovat erilaiset, eritavoin juhlalliset ja järjestäjänsä näköiset.
