Taseessa positiivista velkaa – kylävelka

Kylävelkaako?

Nuoruudessani järjestettiin usein kahvikekkereitä, illallisia, naamiaisia tai pukujuhlia, ja tuohon aikaan kuulin myös ensimmäistä kertaa sanan kylävelka.

Myöhemmin äitini selitti minulle, että vuorotellen kutsutaan pariskuntia, ystäviä tai sukulaisia kylään. Omasta mielestäni vuorotellen tapahtui melko usein. Toisinaan vieraille tarjottiin pitkän kaavan mukaan alkuruuaksi punajuurikeittoa, pääruuaksi keitettyjä perunoita, porkkanoita sekä paistia kastikkeen kera. Erityinen herkku oli keitetty naudan kieli tai vasikanpaisti. Toisinaan alkuruuaksi tarjottiin siian tai mateen mätiä ja jälkiruuaksi kiisseliä kermavaahdolla. Aina kattauksen kruunasi kangaslautasliinat kauniisti viikattuna. Ruokajuomana oli usein olut tai vesi, jota siivitti ruokaryyppy. Illallisen kruunasi kahvi kera liköörin ja konjakin.

Kattaus oli aina tärkeä osa juhlaa.

Olen itsekin ollut ahkera juhlien järjestäjä erityisesti kun lapset olivat pieniä. Silloin oli vahva halu läsnäkeskustellen kohdata ystäviä ja sukulaisia. Oli mukavaa ja helpottavaakin saada ajatuksia itseään kokeneemmilta. Kyläilemään kutsuttiin jopa arki-iltoina ja hyvin pärjättiin kahvilla ja domino-kekseillä. Mieluisa tunne ja kohtaamisen mahdollisuus oli se, että kylävelkaa ei jäänyt kenellekään.

Tänään tuntuu, kuin kylävelka -sana olisi haihtunut jonnekin. Ei sellaisesta enää puhuta. Kyläilyt keskittyvät pääosin suuriin juhlapyhiin ja loma-aikaan. Kenellä olisi energiaa kyläillä arki-iltana?

Toisaalta myös kynnys kyläilyille on noussut. Kynnys kutsumiselle on noussut. Ensin kuurataan huusholli ja harjoitellaan menun rakenne ja valmistus, ennen kuin ollaan valmiita kutsun lähettämiseen. Ajatellen vanhempieni tarjoamia ruokia – ei niissä mitään ihmeellistä ollut. Perunoita, porkkanoita ja paistia. Suuressa keskiössä oli kaunis kattaus, ruokapöydässä nimetyt istumapaikat sekä ytimessä yhdessäolo ja keskustelut.

Tapaaminen ruoan ympärillä on arvokas kohtaaminen.

Loistava vaihtoehto on unohtaa omat kokkaukset, keskittyä kohtaamisiin ja ostaa tarjoilut cateringiltä. Tärkeäähän on, että kyläilyt eivät lopu, oli kylävelkaa tai ei – sillä tarve kohtaamisille on aina olemassa.

 

Tervetuloa joulu, uusi vuosi ja vuoden vaihde kyläilyineen!

 

Theron Catering palvelee enenevästi myös yksityisiä asiakkaita. Pääsesongit ovat olleet valmistujaiset, rippijuhlat, häät ja syntymäpäiväjuhlat.

By |2018-12-21T09:26:24+00:00December 19th, 2018|Christmas, Joulu, Perinteet, Yleinen|0 Comments

About the Author:

Helena on intohimoinen tapahtumaihminen. Hän on suunnitellut, toteuttanut ja hyödyntänyt tapahtumia toimiessaan markkinointitehtävissä. Hän on kirjoittanut Tapahtuma on tilaisuus sekä Isännyyden ihanuus -kirjat. Helena on myös toiminut Evento Awards -tuomaristossa. Hänen missionaan on edistää tapahtuma-alaa. Tapahtumatohtorina hän puhuu, kouluttaa, kirjoittaa ja bloggaa yhä tuloksekkaampien tapahtumien puolesta, sillä jokainen tapahtuma on tilaisuus.

Uusimmat postaukset

Miten olisi linnanjuhlat? – Svenska Klubben, juhlapaikka Helsingissä.

Suomessa ei ole useita linnoja, mutta yksi uniikki linnanen on aivan pääkaupunkimme sykkeessä. Svenska Klubbenin arkkitehtuuri nimittäin mukailee skottilaista linnaa. Kauniissa kolmekerroksisessa rakennuksessa on paljon yksityiskohtia ja tunnelmaan pääsee jo rakennusta lähestyessään. Kun astelin sisään suureen aulaan ja näin yläkerran saliin vievät portaat, syntyi tunnelmaan liittyen ensimmäinen ideani. Täällä juuri voisi järjestää piilo-, varjo- tai... Lue lisää →