Elokuussa on aika korjata satoa, jonka kesän lämpö, valo ja sateet ovat kypsyttäneet. Vaikka tänä kesänä moni jäi kaipaamaan pitkää hellejaksoa, oli sää kuitenkin otollinen puutarhaviljelijälle. Lämmin ja sopivasti sateinen kesä sai viljelykasvit kukoistamaan.
Nykyään ei tarvitse lähteä maaseudulle sadonkorjuuseen, sillä viljeleminen onnistuu hyvin myös kaupunkiolosuhteissa. Parvekkeelle voi perustaa yrttipuutarhan ja kotioloissa voi kasvattaa jopa perunaa, sillä siihen tarvitaan vain viljelysäkki. Kerrostalojen pihoilla näkee toisinaan viljelylaatikoita, joita hoidetaan talkoovoimin.
Omasta puutarhasta, siirtolapuutarhatontilta tai viljelypalstalta saa jo runsaamman sadon. Palstaviljely on suosittu harrastus, ja omaa viljelypalstaa saattaa joutua jonottamaan pitkään. Viljelyn suosio ei hämmästytä, sillä terveellisen ja maukkaan ruoan lisäksi on mukavaa seurata kasvien kasvamista.
Kun toukokuussa istuttaa maahan pienen ja ryppyisen istukassipulin, on suorastaan vaikea kuvitella, kuinka siitä voi kasvaa suuri ja kuulas sipuli. Aluksi sipuleita tulee kastella säännöllisesti, mutta kesän edessä ne eivät vaadi juuri huomiota. Kuin varkain pienet istukassipulit kasvattavat komeat varret, ja kesän lopussa sipulisato on korjattavissa.
Yksi varsin kiitollinen ja aloittelijalle helppo viljelykasvi on kesäkurpitsa. Kesäkurpitsa tarvitsee lämpimän, valoisan ja ravinteikkaan kasvupaikan. Kun näistä huolehditaan, sato on tuottoisa. Toisinaan sato voi olla viljelijän kannalta jopa turhankin tuottoisa. Yleensä kesäkurpitsan hedelmät kypsyvät kaikki yhtä aikaa, joten kerralla tulee 4─5 hedelmää. Jo neljästä taimesta saa erittäin runsaan sadon.
Suurien peikkomaisten lehtien lomassa kasvaa iloisen keltaisia kukkia, jotka nekin ovat syötäviä. Paistettuna tai friteerattuna kesäkurpitsan kukat ovat erinomaisia. Kesäkurpitsalajikkeita on runsaasti, ja väriltään ne ovat joko vihreitä, keltaisia tai raidallisia. Myös muotovariaatiota on pitkulaisesta pyöreään.
Eri lajikkeiden maku poikkeaa toisistaan. Vihreä Black Beauty on runsassatoinen ja maukas lajike. Keltaisen kesäkurpitsan maku on puisevampi, ja se sopii hyvin sosekeittoihin tai grillattavaksi. Monikäyttöinen kesäkurpitsa maistuu esimerkiksi pasta-ja wokkiruoissa tai liharuokien lisukkeena. Kun kesäkurpitsat täytetään kantarelleilla tai metsäsienirisotolla, saa varsinaisen sadonkorjuuaterian, vinkkaa Johannes Issakainen Theron Cateringilta.
Sadonkorjuusta on myös silmäniloa, sillä juuresten ja vihannesten moninaiset muodot ja värit ihastuttavat. Hyötykasvien sekaan kannattaa istuttaa kukkia lisäämään väriloistoa, ja kukista on myös hyötyä. Voimakkaasti tuoksuvat samettikukat ja kehäkukat ovat oivia tuholaisten karkottajia, ja auringonkukka taas houkuttelee pölyttäjiä kasvimaalle. Osa kukista sopii koristekäyttöön. Oranssina, punaisena ja keltaisena kukkiva koristekrassi on iloinen lisä salaatissa.
Punajuuri elää omaa ahkeraa elämäänsä maan alla. Punajuuripenkkiä tulee tarpeen mukaan harventaa, jotta punajuurille jää riittävästi kasvutilaa. Kun sadonkorjuun aika koittaa, mitä niistä kannattaisi valmistaa? Issakainen suosittelee punajuurikeittoa tai gratiinia, jolloin kuorrutukseen käytetään aura- tai vuohenjuustoa. ”Punajuuresta saa myös perunalastujen kaltaisia terveellisiä ja rapeita punajuurilastuja”.
Issakaisen resepti on nopea ja helppo:
”Suikaloi punajuuret sipsinohuiksi. Voitele öljyseoksella, ja mausta suolalla ja pippuria. Paista 200-asteisessa uunissa 8 min”.
Teksti ja kuvat: Larissa Raudas
