Pitkään kestäneen harmaan kelin jälkeen lumi laskeutuu hentoiseksi hunnuksi maan päälle. Sen myötä tuntuu vihdoin siltä, että talvi on saapunut ja joulunodotus voisi alkaa. Jouluun kuuluu monta asiaa kellojen kilinästä tonttujen bongaamiseen. Jotkut odottavat vesi kielellä joulun herkkuja, toiset postiluukulla joulukortteja. Suurimmalla osalla meistä on myös omat perinteet tähän aikaan vuodesta. Omassa tapauksessani joulu tarkoittaa ajan viettämistä rakkaiden ja sukulaisten parissa. Ja tietenkin herkutellen!
Eräänä viikonloppuna lähdin tuttuun tapaan Porvoon saaristoon isovanhempieni luokse vierailulle. Juhliaksemme ensimmäistä valkeaa lumen huntua heidän pihallaan, isoäitini noukki pullon itsevalmistamaansa mustaherukkamehua kellaristaan ja vartissa valmisti glögin. Aikuistuessani minussa oli herännyt kiinnostus siitä, millaista elämä oli siihen aikaan, kun omat isovanhempani olivat minun ikäisiä ja sitä nuorempia. Siinä istuskellessamme tulikin puheeksi kuinka vanha perinne glögin juonti oikeasti on Suomessa, niin kuin myös Ruotsissa. Aikoinaan halpa ja huonompilaatuinen viini maustettiin maun parantamiseksi ja lämmitettiin tarjoiltavaksi pitkiä matkoja hiihtäneille tai ystävälliselle suksilla kiitävälle posteljoonille. Lähdin siitä sitten kotiin, mielessäni isovanhempieni tarinat siitä ’kun he olivat nuoria’ ja mummin glögiresepti taskussani.
Leila-mummin mustaherukkaglögi:
Ainekset:
½ l laimentamatonta mustaherukkamehua
½ l punaviiniä
2-3 kanelitankoa
10 kpl kokonaista neilikkaa
Pieni pala inkivääriä (tuore tai kuivattu)
2 dl sokeria
½ tl kardemummansiemeniä
Valmistus:
– Sekoita mausteet, sokeri ja mustaherukkamehu keskenään kattilaan.
– Anna maustetun mustaherukkamehun kiehua sakeaksi ja siirappimaiseksi.
– Lisää punaviini kattilaan ja lämmitä, mutta ei kiehumispisteeseen.
– Kaada kuuma juoma laseihin siivilän läpi ja tarjoile rusinoilla ja manteleilla.
Vinkki: Samalla reseptillä voit myös valmistaa alkoholittoman glögin.
Käytä vain 3 dl laimentamatonta mustaherukkamehua, 7 dl vettä punaviinin sijaan ja sokerin määrän voi joko puolittaa tai jättää pois. Voit myös kuivattaa glögiin käytetyt mausteet ja käyttää ne uudestaan toiseen glögisatsiin.
Punainen glögi on klassikko, mutta on myös muita vaihtoehtoja. Nykyään punainen omena on yksi jouluajan hedelmistä, joka on löytänyt tiensä myös joulupöytään. Tosin 1940–1950-luvuilla omenaa ei ollut talvisin saatavilla. Pitkän matkan kulkeneet appelsiinit olivat sen sijaan pohjoismaissa talven sesonkituote. Nykyään appelsiinia onkin käytetty enemmän koristeena kuin maustamaan talven herkkuja. Mutta yhdessä näistä syntyy juoma, joka lämmittää aina varpaista pakkasen puremiin poskiin.
Vaalea mausteinen omenaglögi:
Ainekset:
1 l sakeaa omenamehua
2 dl vettä
Pieni pala tuoretta inkivääriä
2 kanelitankoa
½ tl kardemummansiemeniä
1 dl sokeria
1 appelsiini
Valmistus:
– Sekoita mausteet, sokeri ja vesi keskenään kattilassa. Kuumenna ja anna kiehua n. 3-4 minuuttia.
– Purista appelsiinista mehu. Sekoita tuorepuristettu mehu ja omenamehu mausteseokseen.
– Ota kattila pois liedeltä ja anna seoksen tekeytyä muutaman tunnin.
– Siivilöi mausteet pois kattilasta ja kuumenna juoma höyryäväksi ennen tarjoilemista.
Vinkki: Jos tahdot terästää omenaglögin, lisää n. 1 dl viskiä seokseen ennen kuin kuumennat sen tarjoiltavaksi. Älä anna seoksen kuumentua kiehumispisteeseen.
Svensk sammanfattning:
Nu när första snön äntligen har täckt marken kan man se fram emot jultid. Vissa väntar på julmat, andra på postkort. De flesta har sina egna traditioner inför jultiden. För mig själv är det viktigt att få umgås med nära och kära. Ett veckoslut besökte jag mina morföräldrar och diskuterade med dem hur annorlunda liver var när de var min ålder, medan vi drack glögg som min mormor beredde. Jag åkte senare hem med deras berättelser och min mormors glöggrecept. Ovan kan ni läsa recept på svartvinbärsglögg och kryddad äppelglögg.
Kuvat: Lotta Laasonen
